Startteri vierre

No, nyt kun ei ole tullut otettua talteen vierrettä keitoista, niin nyt sitten oli pakko tehdä pelkästään startteria varten vierrettä.
Ajattelin tehdä sellaiset 7 litraa.
maltaina 1,2kg paleale ja 100g melanoiden mallasta.
Päätin myös humaloida keitoksen. Tosin en tajunnutkaan mitä tein.
Otin merkitsemättömän paketin pakkasesta omia pussituksia. Voi luoja kuinka ihana aromi! No sinne meni nyt sitten 10g tuota humalaa startteriin. Olis ollu järkky hyvä kuiva humala ja muutenkin aromi humala. Tuo oli joko Willametteä tai Centennialia.

Ilmeisesti humala oli Centennialia. Mukava katkero viereeseen tuli.
Tuli oikeastaan sen verran hyvä vierre, että pitää varmaan tehdä saman kaltainen lopuista omista humalista oikein olueksi asti.

Lue myös edellinen ;)

Tuosta edellisen viestin hiivan kanssa olisi nyt sitten tarkoitus tehdä lager Citra humalan kanssa. Olen tosin ymmärtänyt, että tuo 2206 hiiva ei ole paras mahdollinen, mutta yritetään nyt kuitenkin jos vaikka onnistuisi :p Varalla kuitenkin jos hiiva ei starttaa, on diamond kuivahiiva.

Mallas luettelo:
3,20 kg Pilsner
0,50 kg Vehnä
0,10 kg Cara Pale
0,02 kg Chocolate Malt

Mäskäys:
6 litraa 57C asteista vettä -> 20 min.
6 litraa 84C asteista vettä -> 90 min.
10 litraa 91C asteista vettä -> 10 min.

Humala luettelo:
8,00 gm Citra [12,00 %] (60 min)
8,00 gm Citra [12,00 %] (15 min)
10,00 gm Citra [12,00 %] (10 min)
14,00 gm Citra [12,00 %] (5 min)
20,00 gm Citra [12,00 %] (1 min)

90min keiton jälkeen käymään lähtevä vierre saisi siis katkeroa sellaiset 28 IBUa.
Näistä pitäisi tulla 80% saannolla 21 litraiseen satsiin seuraavia tunnuslukuja tunnustavaa vierrettä.
OG 1.045
FG 1.010 (1.008)
Väri ~10EBC
Alc% siis ~4,5% (4,8%)

Seuraava 2206 käyttöön

Jos vain Wyeastin 2206 Bavarian Lager helmikuulta 2010 jaksaa vielä startata niin taas olisi tarkoitus sellainen käyttää. Tämän jälkeenkin on vielä yksi jäljellä joka pitää sitten heti ottaa käyttöön kun vain mahdollista.
Tehdäänpä tästä samanmoinen logi kuin edellinenkin.
Päiväys pussukassa 08FEB10 (tarkistan kotona).
11.11.2010 19:23
Pussi poksautettu, siis se sisäpussi. Ravistelua jotta kunnolla sekoittuu.
14.11.2010 20:10
Jotain eloa tuossakin smack packissa on koska on alkanu turvota. Ravistellut olen aina kun muistanut.
15.11.2010 6:00
Jaaha, tuo näköjään sitten paisuikin nopeasti ja varmasti käyttökuntoon. Parempi olisi siis tänään tehdä ensimmäinen startteri vierre. Tai siis samallahan sitä enemmänkin tulee, mutta kuitenkin. Näköjään toiminta aika oli saman oloinen kuin edelliselläkin. Citratkin saanen tänään.

22:00
Humalat sain tänään ja vierrekin tuli tehtyä. Tein nyt eri tavoin tuon alun kuin viimeksi. Katsotaan miten vaikuttaa. Eli nyt kokonaismäärä on litra tuossa keittopullossa. Harmitta etten sitten muistanut laittaa sitä hiivaravinnetta keittoon mukaan. Ominaispaino tuolla vierteellä on 1.042.

16.11.2010 16.30
Viljelmän väri on muuttunut vaaleaksi ja jo aamulla hiilidioksidia vapautui reippaasti. Tuoksu on hiivainen mutta miellyttävä. Vaikka hiilidioksidia vapautuu kokoajan voimakkaasti, ei vaahtoa kuitenkaan muodostu kuin n. kolmen millin kerros. Sekoitus nopeus on sellainen, että neste juuri ja juuri liikkuu.

Sahapukki tynnyrissä

Tänään siis tynnyriöin Sahapukin joten aika merkintä menee 10.11(7).
3. syyskuuta alkanut hiivan kasvatus on nyt sitten 3. elokuuta valmistuneen vierteen käyttänyt mainioksi olueksi. Olut on ollut jo jonkin aikaa kirkasta ja saapi nähdä käyttääkö pulloihin mukana mennyt hiiva sitä pientä sokerimäärää jonka niihin laitoin. Olut oli pullotettaessa -0.2C asteista, joten sokeria ei paljoa tarvinnut laittaa. En tosin laskenut tai mitannut mitään. Kornyyn en laittanut mitään. Eli loppuhapot painetaan pullosta. Olut on sellaista hiukan tummempaa kuin normaali lager ja potkuakin löytyy sellaiset 6,8%. Ainakaan siinä maistidesissä ei ollut mitään mistä olisin voinut moittia. Maltaista makua oli jne. Tämän pitäisi nyt sitten olla hyvä tyylinsä edustaja.
Pullotus tapahtui jodoforillla desinfioituihin pulloihin siten, että ensin töhäytin hiilidioksidia jokaiseen kuuteen pulloon joihin olin jo sen sokerin lisännyt hetkeä ennen. Kornyn desinfioin myös jodoforilla ja kuivattelin sen saunassa. Kornyyn painoin ensin sellaiset 1bar painetta ja annoin hetken olla ja juuri ennen kuin aloin laskemaan out-liittimen kautta olutta tynnyriin päästin kaiken paineen ylipaineventtiilistä ulos ja jätin sen auki siksi kunnes tynnyri oli täynnä.
Ominaispaino lopuksi oli 1.019 joka on yhden yksikön (1.018) korkeampi kuin tyylin spekseissä sanotaan, ei haitaan menoa :oP

Edit:
Hups. Mittasin tuon ominaispainon nyt kun analyysilasissa (tuoppi) oli vielä tippa jäljellä. Tässä taannoin kun mittailin ominaispainoa oli se toistuvasti siinä 1.020 - 1.019. Nyt se kuitenkin oli pudonnut 1.012 asti! Joten prosentit nousivat sitten yhdellä heti kerrasta. Joko siis hiiva itsessään nostaa ominaispainoa tai sitten olut on oikeasti käynyt vielä roimasti tämän kuukauden aikana. Ilmankos näyte ei maistunut niin makealle kuin sen olisin kuvitellut maistuvan. Aika raju hiiva tuo bavarian lager Wyeastilta.
edit 2010.11.14 20:15
Mittasin ominaispainoa uudelleen ja totesin, että jokin virhe on sattunut edellisessä mittauksessa. Nyt mitattu arvo on 1.016 ja silloin se menee Wyeastin lupaamaan 77% käymis asteeseen. Toki oluessa on rajusti poweria eli 7,3%...

Radical Brewing, kirja

Kirja kertoo hauskalla tavalla asioita oluesta ja sen ympäriltä. Juttu alkaa kuvitteellisesta oluen synnystä. jonka perään mietitään useimmilta osiltaan oluen historian aikajakaumaa.
n.10 000 ennen ajanlaskun alkua ohraa alkaa löytymän kaikkialta.
.
.
8999 olut ottaa ensimmäisiä muotojaan.
5000 Joku tekee vahingossa keski idässä ensimmäisen kannullisen olutta. Sivilisaatio saa virallisesti alkunsa.
.
.
jne. höystettynä kaikenlaisilla tarinoilla.

Kuvissa sivuilla esiintyy erilaisia hahmoja jotka liittyvät jollakin tavoin käsillä olevaan aiheeseen.
Esim. kun historia linjassa kerrotaan Humalan sapumisesta englantiin, on viereisessä kuvassa isokokoinen mies pienessä veneessä piippu suussa. Kuvannee sitä kun englannissa sanottiin, jos juo humaloitua olutta, tulee hollantilaisen näköiseksi.

Historiasta kerrotaan myös varsinaisessa tekstissä. Erilaisia tunnettuja tapahtumia ja kuvitteellisisakin tarinoita. mm. oluen synty vuonna 10 000 B.C.E.

Sitten keskitytään siihen mikä tekee oluesta oluen, väri, maku, tuoksu, jne. Mietitään esim. aromin koostumusta ja aineksia. Kuvailllaan kaatamista, varastointia ja nauttimesen taidetta.

Vasta sitten aloitetaan miettiminen "Miksi kotiolutta?"
Mm. sellaisia ajatuksia on herännyt kuin:
Voi panna millaista olutta haluaa,
Voi lisätä tietouttaan todella monessa asiassa,
Voi "teroittaa" makuaistiaan löytämään eri asioita,
Voit siirtyä ajassa taakse päin tekemällä muinaisia oluita,
Siirryt lähemmäksi luontoa,
Olet osa suurempaa kokonaisuutta,
Oluen paneminen on meditointia,
Tee parempaa kuin muut, kilpailut,
Voi poikia töitä jos niitä tarvitsee,
Hyvin kotona tehty olut on parasta olutta mitä voi olla!

Tekemisestä ja välineistä on luonnollisesti kohtalaisesti tietoa. Kuten raaka-aineista.
Reseptin laskeminen on esitelty sekä US että metrisillä yksiköillä.
Maistamiseen annetaan ohjeita ja painotetaan, että maitaminen on eri asia kuin juominen.
Kirjassa esitellään erilaisia oluttyylejä, nykypäiväisiä ja menneitä. Tyylien mukaisia reseptejä on mukana esittelyn jatkeena. Seassa on tarinoita joita tyyliin liittyy. Esim. ennen Munich Dunkel reseptiä, kerrotaan keittomaskäyksestä ja mietitään sen tarpeelisuutta.
Mukana on todelisia Radical Brew reseptejä mm. kanttarelli olut. Kuten myös historialisia oluita esim. Sahti, Gotlandsdricka ja Estonian kodoulu. Toki myös muiden maiden kuten Belgia erikoisuuksia on mukana.

Mukaan on saatu myös oman ohran mallastus ja paahtaminen. Humalan kasvatus on aukeaman saanut.

Sitten mennään taas historiaan ja vertaillaan painoja ja tilavuuksia. Tiesitkö, että Artaba on muinainen pesialainen mitta ja on 66 litraa eli 17,44 US gallonaa.
Tässä jaksossa pyöritellään muinaisten oluiden tekijöiden ajatuksia ja kieltä. Esitellään yrttejä joita ennen humalaa käytettiin oluen maustamiseen ja tietenkin mukana on muutama resepti. Ja nyt tietenkin on se sahdin vuoro, vaikkakin tähän ohjeeseen on tipahtanut humalaa rahtunen joukoon.

Esittelyyn pääsee myös hunaja viinit (simat) ja niiden maltaiset serkut.
Toki näistäkin on kasa reseptejä kertynyt.

Panimon (koti) rakentaminen, lyhyt oluen ja ruoan ydistämis- ja "Mitä sitten" osiot päättää kirjan.

Erittäin monipuolinen ja viihdyttävä kirja. Antaa paljon tietoa ja viihdykettä vaikka ei olutta tekisikään. Suosittelen lukemaan!

SpaltBrew 5,2%

Tämä nähtävästi ei onnistunut samalla tasolla kuin edellinen maisteltu.
Väri on huomattavasti vaaleampi, keltainen. Tuoksu on sellainen hiukan makea ja tavanomainen. Ei humalaa juurikaan ja sekin sellaista puista. Vaahto ei oikein pysy, no tosin hiilihappoakaan ei ole tarpeeksi, joten onneksi tämä on kegi olut joten hiilihapotus on päällä. Veikkaan, että hiilihappo muuttaa oluen luonnetta oikeaan suuntaan. Maku on sellainen tavanomainen ja pliisu. Saapa nähdä pitääkö vaimo tästä.

edit:
20101104 1720
Nyt olut on jo kirkastunut kokonaan. Makukin on tasoittunut ja parantunut huomattavasti. Näköjään olut tarvitsee riittävästi painetta enne kuin se kirkastuu kunnolla. Nyt olueen tulee ns. normaali vaahto joka katoaa ajan kanssa melkein kokonaan. Käyttäytyy aika samaan tapaan kuin mikä tahansa "lappari". Tuoksu on mieto eikä mitenkään erityinen. Ei tosin pahakaan. Suu tuntuma on kevyehkö mutta ei mitenkään vetinen. Katkeroa on sopivasti mutta se on hiukan puinen. Ihan on juotava ja helppo olut. Ei kuitenkaan ihan sellainen kuin hain. Liian vähän humala-aromia ja flavoria.

Brew your own British Real Ale 3rd edition, kirja

- Kirja vaikuttaa mainiolta teokselta näin ensi tuntumaltaan. Kirja on englannin kielinen.

- Alussa on kerrottu oluen tekemisestä yleensä kotona ja oluen teko on jaettu kahteen osaan, Mäskäykseen eli vierteen valmistamiseen ja sen jälkeisiin toiimen piteisiin. Jos tehdään uutteista on kaikki siis jälkimmäistä vaihetta ja täysmäskäämällä "aloitetaan alusta".

- Seuraavana kirjassa esitellään tyypillisimmät maltaat ja muut mäskättävät sekä kerrotaan vähän uutteista ja sokereista. Humalista ja niiden käytöstä on aika kattava tietopaketti, kuten myös hiivoista ja vierteenkäyttämisestä. Vierteen kirkastamiseen käytettävistä aineista on kerrottu. mm. Irish moss, Protofloc, Whirlfloc kattilaan lisättävista ja Isinglass sekä Gelatiini käymisastiaan lisättävistä on mainittu käyttö ohjeineen. Veden ominaisuuksien muuttaminen, myös uute käytössä on saanut oman osionsa kirjassa.

- Kotioluen valmistusvälineet on esitelty ja kerrottu niiden käyttö. Puhdistus ja desinfiointi on myös saanut oman osionsa ja siinä käydään läpi eri välineiden puhdistus sekä kerrotaan aineiden valinnasta.

- Valmistus ohjeet, ensimmäisenä uute valmistus, käy valmistamisen eri vaiheet tarkasti lävitse. Kirja käsittelee uuteohjeena siis sellaiset joihin käytetään pale maltaan sijasta pale uutetta, neste tai kuivattua. Muut maltaat siis haudutetaan ja vierre keitetään normaalisti humalien kanssa. Kitti uutteista ei puhuta mitään muuta kuin mainitaan, uuteiden yhteudessä, että uutteiden kanssa on lähes yhtä helppoa tehdä kuin kiteistä (vrt. Cooper's, Muntons, jne). Keiton jälkeen ohje jatkuu samana ns. "täysmäskäyksen" kanssa, josta kirjassa onkin seuraavat ohjeet.

- Kirja jatkaa käyttämisellä ja viimeistelyllä. Pullotukseen on ohjeet mm. Bassilta vuodelta 1880 =o)

- Vihjeet ja vinkit antavat yleisiä vinkkejä kuten, "Pidä kirjaa kaikesta tekemisistäsi", "Varmista, että vierre on alle 30C ennen hiivausta", "Pullotetulta oluelta voi viedä 6 viikkoa tai enemmän tullakseen kuntoon, pullotuksesta", jne.

- Tämän jalkeen käydään läpi yleisiä asioita kirjan resepteistä. Kuten, että ne on laskettu 75% hyödyllä johonka jokaisen tulisi päästä ja että kaikki reseptit eivät "välttämättä" ole suoraan panimoilta saatuja vaan niitä on muokattu esim. sellaisiksi, että raaka-aineet olisivat helpommin saatavissa. Raaka-aineista kerrotaan, että mm. palemallasta ei ole specifiotu mitenkään. Jotkut panimot sanovat käyttävänsä esim. Maris Otteria mutta kirjan tekijän mielestä se ei ole tarpeen. Se saattaa aiheuttaa pientä makueroa alkuperäiseen mutta ei vaikuta reseptin onnistumiseen millään tavoin. Ja näinhän se tietenkin on.

- Resepteistä ensimmäisinä on kuutisentoista Mild Ale reseptiä. Aluksi kerrotaan mild alen historiasta mielenkiintoista asiaa. Mm. se, että Mild ei ole tarkoittanut mietoa sillä tavoin kuin se nyt sitä tarkoittaa. Se on tarkoittanut kirjan mukaan tuoretta, kypsyttämätöntä olutta. Joka on ollut siis miedompaa, kuten tämän päivän juustoissa voidaan havaita (Mitä miedompi juusto, sen vähemmän sitä on kypsytetty). Aluksi mildien OG on ollut jossain 1.085 tasolla. Vielä 1913 mildit tehtiin 1.050 OG tienoilta. Nykyään monet on 1.034 alkujaan.

- Sitten keskitytään Pale Aleihin ja bittereihin jota on 84. Samoin näiden historiaa valotetaan.

- Viimeiset 6 reseptiä on Portereita ja Stouteja. Historiaa kerrotaan tässäkin.

- Louksi kirjassa on mm. pari taulukkoa muunnoksista ja kerrottu jokunen internet linkki. Kaikki oluet on listattu sivunumeroineen ja pieni asia indeksi päättää kirjan.

Yheenvetona sanoisin tätä hyväksi kirjaksi täysmäskäystä suunnittelevalle. Muutenkin kirja on suht viihdyttävä ja helppolukuinen. £9,5 hinta ei mielestäni ole ollenkaan paha näinkin hyvästä kirjasta. Tähän lopuksi voisin laittaa yhden reseptin malliksi kirjan tavasta esittää ne. Aivan lopuksi listaan oluet joita kirjan avulla voisi koittaa valmistaa =)

Kirja lähestyy siis reseptejä yksinkertaisella tavalla. "Kaikki" on "standartoitu" ja itse ohjeet on yksin kertaisia. Tässä malliksi Adnams Bitter:

Maku huomiot:
Humalat dominoivat nenässä tässä kellanruskeassa bitterissä.
Sitruunainen humala antaa pitkän, viipyilevän jälkimaun.

Omainaispaino alussa
1036

(Sitten tulee ohjeet kolmessa koossa, 19 litraa, 23 litraa ja 25 litraa. Laitan keskimmäisen näytille)

Pale Malt 3050g
White Sugar 340g
Black Malt 49g

Kiehumisen alussa
Boadicea Hop 35g

Viimeiseen kymmeneen minuuttiin keitossa
Golding Hop 15g
Irish moss 3g

Kaikki neste 31,4 litraa
Mäskäys neste 7,8 litraa

Mäskäys 66C , 90 min
Keitto 90 min
Ominaispaino lopuksi 1006
Alkoholia 4% abv
Katkeruus 33 EBU
Väri 26 EBC

Uuteversio (Tässäkin samat kolme "versiota", 23 litrainen näytillä)
Korvaa pale mallas uutteella.
Neste uutetta 2290g
Kuiva uutetta 1970g

Reseptit noudattavat samaa kaavaa lähes kaikilla oluilla. Uute versiota ei ole kaikista kerrottu.

Kirjat kotona

Tulivat siis tänään.

Sahtimallas ale maistelussa

Hiilihappoja tästä ei vielä löydy, ehkä jo huomenna.

Kuten arvelinkin, kegin pohjalla on kunnon savikerros, joten kestää useamman tuopin ennen kuin saan kirkkaana oluen ulos. Ensimmäiset millilitrat olivat todella kirkasta ja mainion näköistä. Nyt olut on toisen tuopillisen aikana vieläkin samean oranssia mutta kuitenkin jo huomattavan paljon läpinäkyvämpää. Oluen tuoksu on mielenkiintoinen. Se nimittäin tuoksuu puolukalle! :) Makukin on myös puolukkainen vaikkakaan ei niin hapan. Omaan suuhuni alkoholi ei maistu missään vaikka oluessa on reilut 6% kyseistä tavaraa. Suutuntuma on jopa hiukan ohut. Eli Kauhava humala antaa ainakin puolukkaisen tuoksun ja maun. Katkeroakin oluessa on juuri sopivasti. Jälkimaussa joka ei kuitenkaan ole kovin pitkä, tulee mukavan pehmeä katkeron hellä puraisu. Kun suuta "maiskuttelee" tuntuu kyllä pidemmänkin ajan jälkeen sama kiva katkero. Tämä on helpohko juotava ja kuitenkin hauskalla tavalla "mielenkiintoinen", joten kyllä voisin sanoa tätäkin kokeilua onnistuneeksi.

Seuraavana päivänä:
Hmm. Nyt on mennyt jotain "oikein", siis kaupallisempaan suuntaan. Tuoppi josta maistelin eilen olutta jäi pöydälle ja nyt kun nuuhkaisin sitä, sen tuoksu oli juuri samanlainen kuin jos näin käy kaupallisten oluiden kanssa. Siis aavistuksen lääkemäinen ja maltainen.
Nyt kun olueen on saatu lisää hiilihappoja, tuoksukin on enemmän sellainen kuin nuo kauhavan humalat ennen keittoa. On se puolukkakin vielä siellä mutta ei niin voimakas. Äkkiseltään maku on saman kaltainen kuin Fugglesilla. Pitää maistattaa tätä muillakin...

Sitä seuraavana:
No, nyt kun olut on vain aavistuksen utuista ja väri on sellainen kuparinen, hiilihapot ovat kohdallaan ainakin hanatoimintaa varten. Niin olutkin on muuttunut erilaiseksi. Puolukkaisuus on kadonnut, eli ilmeisesti se on hiivan ominaisuus. Olut tuoksuu miedosti makealle ja pähkinäiselle humalalle. Suutuntuma on aika täyteläinen mutta ei paksu. Maku on miedon humalainen, Fuggles tyyppinen maku ilman voimakasta maanläheisyyttä humaloinnissa. Mallaskin tuntuu hauskasti, tulee mieleen Roguen keitokset, ei tosin niin makeaa kuin useat niistä tuntuu olevan. Komean vaahdon olut saa aikaan laskettaessa ja sen kermainen olemus pysyykin pitkään mutta aikanaan laskeutuu ohueksi kerrokseksi jättämään komeaa pitsiä lasin reunoille. Ei tätä paljoa voi moittia. Maku on puhdas ja mukavan täyteläinen. Tietenkään extreme olut hörhö ei tästä välttämättä isompia kiksejä saa, vaikka tiedä häntä...

Kirjasto kasvaa

Koska Amazon UK lähettää nyt Suomeenkin (loppuvuoden ainakin) yli 25£ ostokset lähetyskuluitta, tuli hankittua muutama kirja taas hyllyyn.

"Radical Brewing: Tales and World-Altering Meditations in a Glass"
R Mosher; Paperback; £12.03

"Brew Your Own British Real Ale (Camra)"
Graham Wheeler; Paperback; £9.50

"Brewing Beers Like Those You Buy (Amateur Winemaker)"
David Line; Paperback; £4.79

"The Big Book of Brewing"
David Line; Paperback; £5.22

Sinälläänhän nuo on jo vanhoja, mutta onhansitä ennekin osattu olutta tehdä =)
Uusintapainoksia ja uusia kirjoja kylläkin. Mielestäni hintakaan ei ole mitenkään kova.

Lämpötilamittarin korjausta

Eli korjasin käymiskaapin anturin (vihdostaviimein). Joten lämpötila saattaa olla hetken liian korkealla. Katsotaan mihin se putoaa. Nyt mittaus tehdään nesteestä joka on kaapissa.

edit:10.10.13 1715
Säätö oli -10 (anturi kylmäelementissä kuten alkuperäinenkin) ja lämpö asettui 5,38C asteeseen.
Nyt asetus on -8. Huoneen lämpötila toistaiseksi 21,3C astetta. Katsotaan mihin lämpö nousee.

Blonde with belgian style

Tässä tämän vuoden kisojen karsinnoista selviytymätön Vaalea ale jossa käytetty Farmhouse hiivaa, joten maku on pippurisen fenolinen. Mallaspohja on kuin tripelistä. Tätä on myös kehuttu parhaaksi maistetuksi kotiolueksi =) Väri on jonkin verran vaaleampi kuin minun monitorini antaa ymmärtää. Sinun monitorisi saattaa näyttää toisin. Lasi valinnasta sen verran, että mallas runkoon on tässäkin käytetty ohraa, vehnää ja kauraa ;)

Bockin tekoa

No niin, nyt se sitten on tehty.
Rouhinta meni hienosti. Mäskäys meni liian hienosti =)
Jo kiehutuksen alussa oli 30 litraa vierrettä jonka OG oli 1.068. Eli sen verran kuin kiehutuksen jälkeen olisi pitänyt olla. No, kattilaan ei mene kuin se 27litraa. Laitoin Perlen jo FWHoppina.
Tottakai vierre kiehui yli koska tuli laitettua aika täyteen kattila =). Hiiva tuoksuu hiukan happamalta mutta maku "oluessa" on aika neutraali joten käytän tuon tässä keitoksessa, meni syteen tai saveen. Oikeastaan haju ei ollutkaan hapan, vaan siinä oli "luonnollisestikin" jokin sulfurin haju koska startteri tehtiin lämpöisessä. Nyt kaapissa on arviolta 24 litraa (vaahtoa niin paljon, että vaikea oli sanoa kun kaappiin vein) 1.072 OP vierrettä. Vierre oli erittäin hyvää. Siinä tuntui pehmeähköä katkeroa sopivasti ja humalan flavoriakin omaan makuun kivasti. Mutta mainiointa vierteessä oli se, että siinä oli toffeinen keksimäisyys mukana, jollaista en ole ennen vierteessä maistanut ainakaan näin selkeästi. Toivottavasti hiiva osaa käyttäytyä ;)
Minun oli tarkoitus käyttää tähän keitokseen Lallemandin Servomyces hiivaravinnetta. En sitten muistanut :( Tosin hiivan kasvatukseen sitä kerran vähän laitoin.

Kaappiin vierre meni hiivan kanssa n. puoli yhdeksältä. Teko aika siis ~ 5h
Yllättävän vähän koska mäskäys kesti
20 > 60 > 40 > 10. No, alku veden laitoin lämpiämään jo rouhinnan aikana. Pesin ja huuhtelin välineet sekä desinfioin tarvittavat. Joten alkuvaihe vei sellaiset 20 min. Sitten sen 20min aikana joka meni 50 C asteessa (oikeasti ~46 C ) Lämmittyi sokeroitumistauon vesi. Sitten tein pienen "huijauksen" eli asetin 72,5 C astetta mittariin jo 50 min kohdalla mutta pidin tästä eteen päin 50 min. Eli tuon olisi pitänyt lämmetä oikeaan n. 8,5 minuutissa. Sokeroitumista siis 100min. + se (kolme minuuttia lämpiämiseen) 10 min 76 asteessa. Vierteen erottamiseen ravasta vei n. 20 min. Eli kaikkiaan siihen, että vierre oli keittovalmis meni sellaiset 140 min
Keitto oli 90 min keitto. Kiehumaan vierre lähti n. 50 minuutissa. Jäähdytys vei sellaiset 30 min.
No, näistä kun laskee aikaa meni 5,5 tuntia.

Edit 2010.10.4 6:40
Havaittavaa käymistä on jo olemassa. Vesi lukko sen näyttää. Ja n.5mm vaahtokerros.

16:12
Nyt on jo sanko pullollaan ja vesilukko pulputtaa sopivasti. =)

edit 2010.10.4 22:30
Käy vallan mainiosti. Mitään tuoksua / hajua en havainnut nopean vilkaisun aikana. Vaahto pinnalla oli beigeä ja sitä oli n.7cm. Vaahdon pinnalla oli niitä tavanomaisia tummia kokkareita. Näyttää hyvältä. Pitänee jo huomenna mitata ensimmäisen kerran nykyinen ominaispaino.

edit 2010.10.9 12:00
Jääkaappi näyttää n. 11 astetta, vähän alle. Pöntön kyljessä oleva mittari näyttää 13, joten en ole varma kannattaako diasetyylitaukoa pitää ollenkaan. Ehkä kuitenkin, tuoksussa on aavistus voihappoa. Maussa ei niinkään. Muuten tuoksu on voimakkaan maltainen. Maku on yllättävän puhtaan maltainen ja oikeastaan ei edes makeakaan enää vaikka OP nyt onkin 1.038. Taidan antaa lämmön nousta hiukan kaapissa ja sitten pukkaan sen johonkin 8 asteeseen. Juuri nyt oluen tulevaisuus näyttää lupaavalta :o) Kuitenkin pitänee antaa sen käydä näissä olosuhteissa tuonne 1.024 tietämille...

Jonkinmoinen Bock

Jos tuo hiiva tuosta innostuu kasvamaan sopivasti, niin kuin nyt näyttää, pitänee jokin olut sen avulla käyttää. Koska hiivan pitäisi parhaiten soveltua bock tyyppisiin oluisiin, taidan tehdä mai tai helles tyyppisen version, hiukan sävellettynä omaan makuun.

Ainekset per 22 litraa 70%:
6,30 kg Vienna
0,50 kg Cara pale
0,15 kg Munich
0,10 kg Melanoiden
0,03 kg Chocolate

Mäskäys:
20 min 50C
60 min 66C
40 min 73C
10 min 76C

Humalien varastotilanteesta johtuen seuraavaa (mm. Saazia pitää tilata):
25g Perle 90 min
15g Northern Brewer 15 min
20g Hersbrucker 2min

Näin tehden käymään pitäisi saada vierre joka tunnustaa seuraavia arvoja:
OG 1.068
Väri 20 EBC
Katkero 28 IBU

Hiivan pitäisi käyttää tuo n. 1.016 lukemaan joten olueen pitäisi tipahtaa sellaiset 6,8%
Rajupääkäyminen 10 C asteessa ~6p
Diasetyyli tauko 14 C sateessa 24h, Wyeastin suositus
Kypsytys 8 C asteessa n. 1kk
n. 20 litraa menee kegiin ja loput pulloon.

Uutta?

On tullut vain vähän, siis taitaa olla kolme kertaa, kokeiltua nestehiivoja. Kaksi kertaa Wyeastin 1968 London ESB ale hiivaa ja kerran Whitelabsin WLP001 California Ale. Mikään noista keroista ei ole vakuuttanut minua nestehivojen hyvyydestä. Tänään sain käsiini Wyeastin Activator packeja kolme. Ne kaikki on 2206 eli Bavarian lager hiivaa. Pitänee siis tehdä perinteinen saksalainen vahvempi olut.
Wyeast: 2206
Käyminen siis pitäisi tapahtua 8 - 14 C asteessa ja pääkäymisen jälkeen pitäisi pitää 14C asteessa diacetyyli tauko, 24 tunnin mittaisena.
Hmm. tekisiköhän sitä jonkin Bockin vaiko jotain muuta mitä Wyeast "suosittaa".

edit 29.8 21:00
Eka Activator "aktivoitu". Sää nähdä kauan menee, ja aktivoituuko. Pussin päiväys kun on 11JAN10.

edit 1.9 7:30
Näyttää tuossa jotain eloa olevan. Pussi on hiukan pullistunut. Saattaa siis olla, että päivän parin päästä pääsee startteria aloittelemaan.
edit 23:50 Näyttää tuossa paketissa vielä voimaa olevan. Saattaa siis olla, että jo huomenna pääsee startteria rakentamaan =)

edit 2.9. 20:00
Nyt on laitettu 400ml 1.042 vierrettä magneetti sekoittimen kanssa litraseen erlenmayeriin. Jos ja kun tuo tuosta kähähtää käymään, lisään samanlaista vierrettä melkein litraan asti. Sitten teen sellaisen parin litran kokonais startterin joka sitten pitäisi käyttää ~20 litraa vielä suunnittelematonta vierrettä. Todennäköisesti se on sovellettu bock tyylinen ohrapirtelö.

edit 3.9. 10:50
Jostain syystä (varmaankin hiivan vähyydestä), tuntuu starttaavan hitaasti tuo hiiva. Äkkiseltään luulisi, että ainakaan vierre määrä ei ollut liikaa ~250 - 280ml. On tuo tosin vaalentunut joten jotain siellä tuntuu tapahtuvan. Vaahtoa vain ei ole ollenkaan. Toivottavasti tuo vain tarkoittaa sitä, että hiiva lisääntyy reippaasti. ~400ml tulee siitä, että Activator pussukassa pitäisi olla 125ml tavaraa.

Testi satsi

Tässä välissä piti mennä pelleilemään ja leikkimään.
Tein siis eilen mäskäyksen maltailla jotka oli lähes kokonaan unohtanut. Eli sahtimaltailla jotka ovat olleet säilössä kutakuinkin neljä, viisi vuotta BBE päiväyksen jälkeenkin. Mäskäyksen tein siten, että siinä oli steppejä riittämiin. Samalla tuli testattua uusi sekoittaja.
Stepit.
1. Sisään mäskäys 35 astetta. Kesti niin kauan, että vesi nousi sopivaan lämpöön seuraavaa eli 52 astetta varten. Tai oikeastaan vaihe kesti rutkasti pidempään, koska olin tehnyt virhe laskelman ja lämpötila-anturin suojaputki otti sekoittajaan kiinni, katkaisten sekoittajan akselin =(. No, kun kaikki oli korjattu varttia myöhemmin, homma jatkui suunitelman mukaan. 52 astetta pidettiin n.20 min ja sitten otettiin lämmöksi 63 astetta. Tässä seisahdettiin n.50 min. Seuraavaksi paukautettiin 72 astetta ja pidettiin se 30 min. Sitten jyrskäytettiin 75,6 astetta jossa vietettiin 10 min. Vierre erotettiin ravasta ja sitä saatiin 26 litraa. Väli ominaispaino oli 1.044.

Tänään sitten keitin vierteen ja käytin Kauhanvan humalia, joiden tuoksu oli vieläkin kiva. 90 min keittoon meni n.35g ja 15min kohdalla 70g ja 4 min kohdalla 75g.
Vierrettä jäi keiton jälkeen 19 litraa ja sen ominaispaino oli 1.056. Tuon hiivasin 14 asteessa SafAle US-05 hiivalla, kahden pussukan voimin.

Myöhemmin lisää, jos kerrottavaa...

...edit 14.8 15:30
Hyvin tuo lähti käyntiin. Kokeilussa samalla käyttö ilman vesilukkoa. Ihan avonaiseksi en uskaltanut vielä jättää. Tarkoitus olisi parin päivän perästä siirtää tuo kegiin ja samalla viileään. Tai sitten laittaa lukko päälle ja vasta reilun viikon parin päästä kegiin ja viileään.

...edit 19.8 10:20
Vaahto vierteen pinnalla pysyi maltillisena. Johtuiko sitten avonaisesta astiasta vaiko hiivauslämmöstä. Kuitenkin painoin vuotavan kannen kiinni ja pukkasin vesilukon päälle. Olut on nyt lähtenyt ns. kirkastumaan ja odottelee siirtoa kegiin. Lämpö käymisastian reunoilla kävi jopa 24 asteessa johtuen käymistilasta joka ei ollut hyvä. Mittaan ominaispainon tänään jos muistan / kerkiän. Tuoksu oluen käydessä oli ihanan humalainen.

...edit 20.8 21:50
Tänään sitten kegitin tuon kumminkin. Oli mielenkiintoisen makuinen. Katkeroa oli mutta ei liikaa ja se oli pehmeää joka pisti miettimään onko sitä riittävästi. Tuoksu oli hedelmäinen mutta ei siten kuin hiivasta vaan enemmänkin humalasta, mutta ei ruohoinen. Saapa nähdä miten tuo kegissä kehittyy. Laskin sen siten kegiin, että laskin puhtaan kegin täyteen hiilidioksdia jonka sitten vapautin pois ylipaineventtiilin kautta. Oluen laskin sisään kiinni olevaan kegiin "out" nipasta. Ylipaineventtiili oli pois paikoiltaan täytön ajan. Nyt kegi saa olla hetken vielä lämpöisessä ja kohta vien se 10 asteiseen kellariin. SG näyttäisi nyt olevan 1.010 joten olusessa olisi jo nyt kuutisen prosenttia. Jos näin on, se ei kyllä maistunut yhtään. Olut oli suhteellisen sameaa, joten kegiin on odotettavissa aika moiset savet pohjalle. Pitää jokunen pullottaa vastapaineella muutaman viikon päästä.

20 litraisen panimon ongelmat

"Pikkupanimossani" on ollut ongelmana se, että vaika kuinka koitan ohjelmoida oikeaa lämpötilaa mäskäykseen, kattila yli lämpiää. Eilen tutkin asiaa tarkemmin ja totesin, että ohjaus toimii hyvin. Mutta ohjattava puolijohderele onkin palanyt oikoseen. Joten siitä syystä lämmitys sitten jatkui vaikka sen olisi pitänyt loppua. Vaihdoin osan ja nyt pitäisi homman taas pelittää.

Saapas nähdä vaikka tänään sitä kokeilisin. ;)

"Panimon" nimi ja sen "esikoisolut"

Näin aluksi:
Päätin (ainakin nyt ) että panolani saa olla nimeltään FinnHopHill.
Pitäisi olla helpommin sanottavissa kelle vain. Ei ole eritysesti äännettäviä sanoja

Vaikkakaan First Goldit ei olekkaan omasta humalakukkulasta, ensimmäinen tämän nimen alla pantu olut tulee olemaan yhden humalalajikkeen vaalea pintahiivaolut. Tosin niin nuo viimeisimmät ovat tainneet muutenkin olla, yhden lajikkeen oluita.

Eli:
First Gold humalainen vaalea olut
Mallaspohja olisi 21 litraan yksinkertaisesti (75%)
4,30 kg paleale (6 EBC)
0,15 kg Crystall 100

Vaikkakin olen saanut mainioita kokemuksia parin askeleen infuusio mäskäyksestä, tämä tehdään yhdellä sokeroitumistauolla ja ulosmäskäyksellä. Englantilaiset eivät taida ulosmäskäystäkään tosin aina tehdä.
Maltaiden päälle kaadetaan 10 litraa 77 asteita vettä, joten sokeroituminen tapahtuu 68 asteessa. Tämä lämpö pidetään 90 min.
Sitten kaadetaan 10 litraa 85 asteista vettä mäskiin ja pidetään 5 min (75 - 76 astetta).

Kirkas vierre eroon ravasta. Huuhtelu ~11 litralla 76 asteista vettä

Keittoa 90 min.
20g First Gold 60 min
45g First Gold 15 min
35g First Gold 0 min

Nopea jäähdytys, hetken seisotus ja Windsor hiivan kanssa käymään.
Käymässä 18 asteessa ~4 - 7 pv
15 asteessa 14 - 16 pv

Pullotukseen 90g sokeria. Pullotetaessa olut 15 asteista joten odotettu karbonointi aste olisi 2 - 2,1 vols.
Kaikkiaan olen kuuluisi saavuttaa seuraavanlaiset mitat:
Alc% ~4,7%
Väri 12 EBC
Katkero 40 IBU

First Gold tietoutta
http://www.charlesfaram.co.uk/varietyde ... tyID=UK-FG

Muunnelma tästä pitänee tehdä piakkoin ensimmäisen jälkeen, jotta ne saa rinnakkais maisteluun. Eli muuten sama mutta käytetään nk. FWH (First Wort Hops) tekniikkaa. Eli alkuvierre humalointia(?) Tässä tavassa keittokattilaan laitetaan humalat jo siinä vaihessa kun vierrettä aletaan laskemaan sinne. Tavalla pitäisi vierteen ominaisuudet muuttua siten, että humalista, siis kaikista, jälkeenpäinkin lisätyistä, irtoaa enemmän katkeroa, flavoria ja aromia. Tapa auttaa mm. humalan isometrisoitumista. Katkeron pitäisi olla pehmeää ja miellyttävää, kuitenkin mukavan kompeksista.

Raaka-aineista

Pääsi nuo perusmaltaat melkein loppumaan, tai siis pilsner maltaat. Palealea ei ole hetkeen aikaan ollutkaan. Viennaa ja Münich mallasta kyllä vielä on. Viimeisessä satsissa tulikin jo käytettyä kaikki vanha vienna jonka tuli tilattua Brouwlandilta jokunen vuosi sitten. Saman tilauskerran Münchener mallata vielä kuitenkin vähän jäi. Takoitus olisi koittaa "säveltää" kuitenkin noita vanhempia pois ja näillä näkymin keskittyä Viking Maltin tuotteisiin jotka ovat osoittautuneet ykkösluokkaisiksi. Aikaisemminhan olen hakenut seuraavat maltaat:
1. kerta
20kg rouhittu vienna (käytetty kauan sitten loppuun).
40kg ruohittu pilsener (0,5kg jäljellä toisen säkin pohjalla).
2. kerta
Kaikki 40kg rouhimattomia säkillisiä ja kaikkia jäljellä.
vehnä
vienna
munich
darkale
cara pale
crystal 100
3. kerta
pilsener
pale ale
melannoid
crystal 200

Suklaamallas puuttuu Viking Maltin tuote perheestä ja sitä onkin englantilaista 25kg säkki josta vielä runsaasti jäljellä.
Mustamaltaita on tullut hankittua Ruotsista vaikka ne englantilaisia onkin. Sekä paahdettua ohraa. Gotlannin savumallastakin on vielä pikkaisen jäljellä.
Vanhimpia varaston pohjalla on sahtimallas, special B ja carapils. Noita pitää seuraavaksi kuluttaa pois. Onneksi minulla on kohtalainen paikka säilyttää noita säkkejä. Talvella paikan lämpötila on n. 7 - 10 astetta ja suht.kosteus 15%max. ja kesällä 15 - 18 astetta ja kosteus 25%max.

Hiivojakin tuli tilattua Englannista. Sain vinkin foorumin kautta. Cooper kettle niminen firma lähettää kohtuullisilla postikuluilla Suomeen. 25pss toimitus kulut tuli maksamaan 3,61£ ja 1pss Windsor ja Diamond lager hiivaa 0,99£ sekä Munich vehnäolut hiiva 1,10£ joten 1pss maksoi ~1,4€ kotiin tuotuna. 10pss Diamondia ja Windsoria sekä 5pss Munich hiivoja on nyt pakkasessa säilymässä.

Pieni moka

Eilen tuli tilaisuus tehdä olut joten tein vierteen lageria varten. Vaimo tykkää eräästä uudemmasta ison panimon oluesta. Tein siis seuraavanalaisen vierteen:
78% Vienna
22% Mynchener

20 min 50 astetta
60 min 69 astetta
5 min 76 astetta

20g Northern Brewer 60 min
20g Spalter Select 20 min
20g Spalter Select 5 min
30g Spalter Select 0 min
(Mahdollinen kuivahumalionti 44g Spalter Select ~3 - 7 päivää)

Therminator jäähdytti 23 litraa vierrettä n.20min 28 asteeseen jonka jälkeen laskin sen therminaattorin läpi käymisastiaan ja vierre oli 7 asteista. Hiivasin vierteen kahdella brewferm lager hiivapussilla. 24g siis kuivahiivaa. Jos BeerSmithiin syöttämäni arvot paikkansa pitää niin kuin muistan, hintaa satsin raaka-aineille tuli himpun alle 9€. Tosin vienna mallas oli sellaista jonka olen ostanut kauan sitten Brouwlandista. Eli satsi hinta saattaa olla isompi kun laskee sillä hinnalla.
Sitten tajusin, että juurihan säätelin käymisjääkaappia toista olutta varten :/ No ei auttanut kuin nostaa PalisadeAle autotallin puolelle jossa on sellaiset 18 astetta, joten kypsyttely ei menekään niin kui sen suunnittelin. Lager kun vaatii lämpötilakseen viileää.

edit:
Niin niitä mittoja.
OG 12,3p% (1.050)
Väri 12 EBC
Katkero 26 IBU
TG 3 - 2,5p% (1.012 - 10)
Alc% ~5%

Kypsytysvaihe ja oluen nimeäminen

Vaalea Ale sai tänään nimekseen PalisadeAle humalointinsa mukaan. Laitoin pönttöön 22g palisadea vielä kuivahumalaksi pussukassa. Toivottavasti pussukka ei sisältänyt mitään rajua kontaminaattia. Olut on luonnollisesti vielä aivan sameaa, onhan hiiva vielä suspensiossa. Hydrometrin mukaan TG on ~1.014 ja refractometrin mukaan ~1.013. Toisin sanoen oluessa on nyt n. 5,5% alkoholia. Oluen tuoksu ei ollut kuitenkaan kovin hiivainen mutta maltainen ja puisen humalainen. Maku oli raa'an katkera ja hiivainen. Palisaden "oikeaa" tuoksua ei juurikaan ollut ja siksi mukaan meni kuivahumalat.
Tänään alkoi oluen viilennys tuonne kohti 14 astetta.

Saapa nähdä

Tänään pitkästä aikaa tuli koitettua oluen tekoa.
No, "kaikkihan" meni mukavasti pieleen.
Eli, 10 litrainen veden lämmitin toimi oikein ja mukavasti, kun vain sääti lämmön oikein. Aluksi lämmitin 10 litraa vettä 57 asteiseksi, se onnistui mainiosti. Jopa veden sirotus onnistui hyvin mutta virittelemäni sekoittaja ei pysynyt kasassa. Joten 20 minuuttiseksi suunniteltu 50 asteen tauko venyi reiluun tuntiin ja koska sekoittajaa ei ollut ei oikein voinut paksua mäskiä lämmittääkään ja siten lämpö pääsi laskemaan 38 asteeseen. No, sain sekoittajan kasaan. Tosin parisenttiä lyhyemmällä varrella. Eli pohjaan asti ei päästy enää. sitten alkoi sekoitus ja lämmitys. Samaan aikaa piti seuraavaa 10 litran satsia lämmittää seuraavaan lämpöön. Unohdin sitten säätää lämmön isommalle ja ihmettelin kun lämpö ei noussut 57 astetta korkeammaksi vaikka kuinka odotteli... Sekoittaja osoittautui muuten hyväksi mutta yläpäässä pitää olla myös sekoittaja koska ala sekoittaja nostaa mäskin ylös ja pohja mäski alkaa kiehumaan ja polttaa mäskin pohjaan =/. No, koska mäski oli muhinut muutenkin jo reilu pari tuntia ja kiehahtanutkin, päätin huuhdella vain sen. Tähän käytin vajaat parikymmentä litraa vettä. Muuten kiehutus ja sen sellainen meni normaalisti. Mäski muuten huuhtoutui yllättävänkin hyvin.
Resepti oli seuraavan tapainen.
4,5 kg pilsnermallasta.
0,5 kg Dark Ale

20g Palisade 45 min
12g Palisade 20 min
20g Palisade 7 min
kourallinen Palisade -2 min

satsin koko on 22 litraa ja
OG 1.055
Hiivana paripussia Nottinghamia (22g).

Pääkäyminen tapahtuu käymiskaapissa n. 18 asteessa ja samassa paikassa kypsyminen n.14 asteessa.

Palisaden pehmeää katkeroa pitäisi löytyä sellaiset 30 IBUa. Nottinghamin pitäisi käyttää tuonne 1.013 asti ja siten alkohomaliineja ennen mahdollista pullokäymistä olisi sellaiset 5,5%. Värin olisi pitänyt olla 10 EBCtä mutta mahdollisesti pohjaan palo tummensi vierrettä. Siltä ei kuitenkaan näyttänyt vierteen virratessa letkuissa.

Humalatarha

Piakkoin on pakko tehdä tukirakenteet humalille valmiiksi. Onneksi SuomiJalo (1) kiipeää viimevuotista salkoaan pitkin, se on jo kohta puolimetrinen, ellei jo olekin. Koska Willamette (2) ja Centennial (3) piti siirtää, ei niilläkään ole valmiita kasvutukipaikkoja.
SuomiJalo kasvaa siis omassa paikassaan vanhan kompostin pohjassa ja Kahavan tuonti (4) grillikatoksen vierellä kolmen kasvin voimalla. Nämähän tuottivat jo viimevuonna jokusen kävyn. Vanhan kompostin pohjasta poistin toisen Holladerin ja hävitin sen, koska se oli nähtävästi poikahumala. Maakellarin rinteessä oleva Hollander (5) sai vielä jäädä, se kun ei ole vielä kukkinut kertaakaa (vaikka on vanhin istutus).

[Aski1]
Chinook (6) tuntuu viihtyvän paikassaan mainiosti tai sitten se hädissään tekee versoja, sillä kun on jo 13 versoa esillä. Pisimmät siinä 15 - 20cm. Horizon (7) on myös hyvällä mallila sen pari versoa on jo 20 - 25cm korkuiset ja tukevat. Nämä kaksi olivatkin ensimmäiset jotka elomerkkejä näistä ulkolaisista osoittivat talven jälkeen.

[Aski2]
Centennial (pitää tarkistaa onko tässä askissa Centennial vielä vaiko vaidoinko sen W:hen) on ottanut hyvän alun Siitä nousee muutama terveen näköinen verso jotka on n10cm korkuisia. Fuggle (8) on kahdella 5cm versollaan hengiss, mikä on positiivinen asia.

[Aski3]
Hallertau (9) pasautti Tettnangerin (10) kanssa Yht'äkkiä 15 - 20cm alut ja kasvu vauhti on kova.

[Aski4]
Tässä askissa on Centennial ja Willamette. Tosin saatoin siirtää Willameten kakkos askiin. Tämä täytyy varmistaa. Joka tapauksessa askissa on elinvoimasia juuria. Kummassakin on monta tukevaa ja pirteää alkua.

Uudet
Nugget (11) kasvaa mainiosti purkissaan.
Cascade (12) ei ole ihan niin voimakas mutta pirteän näköinen sekin.
Brewer's Gold (13) tuli viimeisenä esiin mutta onkin kasvanut voimakkaasti sen jälkeen.
Magnum (14) kasvaa edelleen kivasti. Ehkä pitäisi jopa rajottaa sen versoamista.
Sterling (15) on myös voimakkaassa kasvussa.

Eli 15 eri lajiketta löytyy. Jokohan näistä riittäisi vähäksi aikaa =)
Itsenäisiä kasveja on 18 laskentatavasta riippuen.

Typpiolutta

Lasketaan




















Tuoppi täynnä



















Pyörii ja
hyöriii =)

















Kohta valmis























Do diin!


















Kaunis kukka,
eikö?













Seuraavalla kerralla pitää uskaltaa työntää sormi syvemmälle niin saa selvää

;)

Humalaa

Eipä ole tullut keitosta vielä tehtyä...

Humalista.
Tänä keväänä tuli sitten kaivettua ensimmäistä kertaa humalia ylös. Centennial oli tehnyt jokusen juuriverson. Willameten taas oli myyrä tjms. syönyt lähes kokonaan! Onneksi parin sentin pituisessa jämässä oli vielä pari alkua, joten näyttää siltä, että Willamettekin säilyy viljelyksissä.

Eilen kävin katsastamassa "humalatarhaa" sitten tarkemmin.
Chinook, Horizon, (uudelleen eripaikkaan istutettu) Centennial, (pieni) Fuggle, Hallertau, Tettnanger, Willamette (jämä) ja toinen Centennial (paikan vaihdos). Nämä kaikki tuuppaa nyt versoa maasta.
Chinook ja Horizon olivat ensimmäisiä ja vasta eilen näin ensimmäistä kertaa Fugglessa ja saksalaisissa versot. Kaikkein ensimmäinen oli tuo ns SuomiJalo joka on jo parinkymmenen sentin korkuinen muiden ollessa parin sentin kurkuisia. Myös Kauhavan tuonti on hyvällä mallilla, eli on noussut maasta ja on n. 5 - 10 cm korkuinen.

Uusista humalista Magnum oli ensimmäinen ja onkin jo 10 - 15cm korkuinen purkissaan Siitä tulee jo ~ 5-6 versoa. Epäilykseni herättänyt Sterling yllättäein olikin toinen joka mulla puhkaisi siihenkin on tullut lisäversoja muutama. Myös Nugget on puhkaissut mullan parista kohtaa. Cascade on tuonut yhden pienen alun mullan päälle mutta Brewer's Gold on pysynyt visusti vielä kylmää piilossa.

Ns. Hollandereista kaivoin toisen, sen joka vaikutti poikahumalalta, ylös ja nakkasin metsään. Saapi nähdä kasvaako siellä ja kuinka sitekästi se koittaa ilmestyä vanhalle paikalleen, SuomiJalon viereen.

Kokeiluja

Josko nyt malttaisi aloittaa mallas koleilut. Eli millä tavoin eri maltaat antavat makuaan olueeseen.
Ajatus olisi tehdä ensin pelkällä pilsner maltaalla nk. referenssi satsi ja sitten vaihtaa osa maltaasta toiseen. Humalointi olisi aina samanlainen ja hiiva sama. Satsi koko ei tarvitse olla iso.

Referenssi satsiksi ajattelin 10l satsia jossa olisi:
2,30 kg pilsner mallasta ja
8,50 g First Gold humalaa 60 min keitolla.

Mäskäys menisi näin:
5 litraa 72 asteista vettä maltaan päälle. 60 - 90 min tauko.
4 litraa 92 asteista vettä lisää. 5 - 10 min tauko ja sitten siivilöinti.

Hiivana Nottingham

Silloin 70% hyödyllä voisi olla seuraavanlainen satsi kasassa:
OG 1.049 (12p)
FG 1.012 (3p)
Väri ~6 EBC
katkero ~20 EBU

Mild 10.4 ensimaistelussa

No niin,
Savu tuntuu kivasti tuoksussa. Mutta ei kuitenkaan liikaa. Tuoksussa on myös toffeista makeutta hitunen. Maku on aavistuksen savuinen ja karamellisen toffeinen. Olut ei ole mitenkään erityisen vetinen vaan runkoa löytyy juuri ja juuri riittävästi. Pullo jonka laitoin jääkaappiin viikko sitten oli paljon vetisempi ja mauttomampi kuin tänään jäähdytetty yksilö. Pidempään lämpöisessä kypsynyt omasi toffeisuutta ja runkoa enemmän. Pullo versiossa on aavistus enemmän prozentteja kuin kegitetyssä. Pulloihin meni pari grammaa sokeria. Kegi olisi tarkoitus typettää. Kegiin on muodostunut paine jonka säilytän ja sitten typpeä perään.


edit: 2010.04.15
Tämän mildin juomislämpö tuntuisi olevan siinä 13 - 15 asteisena parhaimmillaan. Jos mennään lämpöisempään, niin pehmeys häviää ja tilalle tulee karkeus. Jos taas mennään kylmempään suuntaan niin taas katoaa pehmeyttä ja vetisyys tai mauttomuus astuu kuvaan. Saattaa olla, että hiukan liikaa tuli laitettua katkeroa, että tämä olisi mild. Esterisempi hiiva voisi olla eduksi. Seuraava sitten Windsorilla.

Humalat 2010

Näköjään on tullut tavaksi tilata muutama humalanjuuri per vuosi. No, ainakin sen aikaa, että saa tuon Cascaden kasvamaan. Tietenkin jos mm. Amarillo joskus vapautuu ja muutama muu, pitää niitäkin koittaa saada. Tälle vuodelle tuli seuraavat kokelaat tilattua.

Brewer's Gold x 1
Cascade x 2
Magnum x 1
Nugget x 2
Sterling x 1

Sterling oli saanut jo ikävästi valkoista pintaansa, mutta ei ollut vielä pehmennyt, joten purkitin ne kaikki ja jätin ulos katokseen. Multakin on jo käyttökelpoista vaikka on ollut koko talven ulkona eikä edes katoksessa. Magnumista sainkin komean pätkän, siinä oli jopa pieni kruunu, joten siitä odotan malli yksilöä tälle vuodelle. Cascadet oli valitettavasti jo nyt heiveröisen ja kärsineen oloisia. Saapa nähdä miten nyt käy. Nuggetit oli ihan kelvollisen oloisia niin kuin Brewer's Goldikin. Kuvia en äitynyt tänä vuonna ottamaan "Rhizomeista", ne on ihan samanlaisia kuin aiempinakin vuosina ;-)
Seuraavaksi pitääkin sitten miettiä tulokkaille paikat pihapiirissä.

Mild 10.4

Tähän hain mukaan enemmän savua kuin edelliseen mildiin. Grain bill meni näin:
1,5kg Münich
1,0kg Gotland rök
0,5kg Dark Ale
0.3kg Crystal 100
ja
0,05kg Chocolate

Satsin koko 22litraa suunniteltu (22,8 toteutunut)

Mäskäys suunniteltu
72C 60min (73 tot)
76C 5min (80 tot)

Kiehutus 60 min

45 min First Gold 9,5% AA 20g

SafAle S-04 hiivaus.

Mitat:
OG 1.038
FG 1.010 (arvioitu)
Väri 26 EBC
Katk. 20 IBU
Alc% 3,6%

Edit: 2010.03.25 22:22
Olut käy kivasti tasaseen klupluttaen. Tuoksu on aavistuksen hedelmäinen mutta lähes hajuton kuitenkin.

Edit: 2010.03.31 21:33
Olut on siirtynyt kegiin (pullot vielä odottaa ainakin huomiseen). Saaviin jäi vielä reilu neljä litraa pullotettavaa. FG oli yllättävän korkea, en ole mäskäyksellä muistaakseni näin rajusti saanutkaan nostettua loppuominaispainoa. Se siis oli 1.018, joten olueen tuli mukavat 2,6%. Tuoksussa on mukavasti Gotlannin savua vaikka ei se nytkään maussa kovasti tunnu. Olut ei tuntunut paksulta vaan ihan hauskalta janon sammuttajalta, ehkä aavistus hiilihappoa tekee terää =) Hiivaa muuten on reilusti sangon pohjalla, ainakin 1,5cm joten hyvin hiivakin on lisääntynyt.

Edit: 2010.01.04
Pulloja tuli 6kpl 0,5 l ja 1kpl 0,33 l.

Pale Ale 10.2 muuttui 10.3:si

Eilen pullottaessa ja tietoja tänne päivittäessä tuli mieleen, että tuo päiväys pitää mennä pullotuspäivän mukaan jotta sen informaatio olisi oikea. Mutta nyt tuokin on pulloissa, viikon myöhässä. Toivottavasti kuivahumalointi ei ole liian ruohoinen.

Tässä saalis. 57 pulloa (korit päällekkäin).

Oluiden merkintä #2

Sitten olikin etiketin suunnittelu vuoro. Ja senkin kanssa meni hyvä tovi.
Ensin mietin josko laittaisi kaarelle oluen nimen ylös ja päivämäärän alas. Sitten tuli mieleen, että on hankalaa aina tehdä jokainen etiketti erikseen ja taivutella tekstiä ja päiviä, joten muuttuvat tiedot piti saada helposti muokattaviksi. Toisaalta olisi hauskaa jos jotakin olisi kehälle kirjoitettu. Päätin laittaa "panimoni" nimen ylös ja mahdollisen logon ja alas jotakin tekstiä. Panimollani kun vain ei ole ollut nimeä... Nyt keksitty juontaa juurensa siihen, että omia humalia koitetaan kasvattaa ja joskus myös käyttää. Myöhemmin tuli mieleen, että olisi kai tuo nimi voinut olla Suomi Humala ;-)
Mutta tällaisia niistä nyt sitten tullee =). Samalla tuli ratkaistua hana-lätkän saaminen. Tuostahan se komeasti tulee, vähän isompana.



















Tässä hiukan epäonnistunut tarra korkissa kiinni.

Oluiden merkintä

Olen tässä pidemmän aikaa miettinyt miten merkitsisin pullo-olueni. Alkaa korkkien värit loppumaan vaikka punainen korkki ja tumma olut olisikin jotain ja punainen korkki ja vaalea toista. Toisaalta voisi käyttää tarroja jotka tulostaa ja liimaa pullojen kylkeen, niin kuin kaupallisetkin panimot tekee, mutta etikettien irtiliottaminen ei oiken innosta ja ei kai nuo liimat kovin helposti irtoakaan. No, tuli sitten mieleen, että korkkihan heitetään aina pääsääntöisesti menemään kun pullo aukaistaan. Ja korkit näkyy yleensä korista nätisti. Joten korkin päälle liimattava tarrahan voisi olla oiva ratkaisu. Pitkään etsiskelin tarra-arkkia jossa olisi ~20mm ympyröitä joihin sitten tulostelisin "etikettini". Jo kun en löytänyt alkoi päässä itää ajatus "rei'ittimen" teosta. Nyt se on valmis =)

Ensin tein itse rei'ittimen, joka vasaralla lyömällä irroitti n.22mm ympyrän tarra arkista.










































Sitten rakentelin vielä työkalulle telineen josta sen saa helposti irti ja millä sitä voi käyttää ilman lyöntiä.

Pale ale 10.2

Melkein unohdin, että jokin palealekin pitäisi tehdä kilpailuun. No, nyt sen tein. Samalla tuli testailtua yhtä pumppua ja Therminatoria.
Pumpun kanssa unohdin tottakai, että virtaus nopeus ei saa olla kova ettei mallaspatja mene kasaan ja sama homma pellettihumalien kanssa.
No nyt homma valmis ja käyminen saa alkaa.

Edit 2010.03.07:
Vaihdoin tuon toiseen astiaan kuivahumaloitumaan. Maku oli tässä vaiheessa hieman pliisu. Alaskin tuo oli käynyt. Tähtäys oli ~1.014 mutta tuo oli jo 1.010.

Viimeisetkin osat on kasassa

Joku lienee joskus miettinyt minkä kokoinen tuo therminator on ja paljonko se painaa.
Kuvassa tuo on tavallisen suomalaisen tikku askin kanssa. Mitat muuten ovat kuvan mukaisessa kokoon panossa
Paino: 2979g
Leveys: 190mm
Syvyys: 188mm kuvan liittimillä mm ilman 104mm
Korkeus: 76mm
Pultit takana antaa ilman liittimiä syvyydeksi 125mm

Tehot yms. sitten kun testattu. Jos tietoa haluat lisää ilmoittele =)

Panimo yms.

Alkaa olemaan pikkuhiljaa suunnitelmat selvillä ja tarvikkeet kasassa. Alkuksi ainakin suunitelmissa on laittaa letkut putkituksen tilalle. Näkee ainakin jos on ongelma kohtia nesteen kulkemisessa. Tarkoitus on tehdä monet liitokset pikaliittimillä puhdistuksen tarkastamisen helpottamiseksi. Venttiili määrä (ainakin nyt) on kutistunut seitsemästä neljään. Tuossa laskeskelin, että 20 litraa olisi pienin mitä panimolla voi tehdä ja 64 litraa suurin. Toki käytäntö voi olla toinen. Suunnitelman mukaan panimo olisi "optimoitu" riittävän nopeaan toimintaan. Eristykset näyttelevät suurta osaa tässä. Jos kaikki menisi siis suunnitelman mukaan, alku lämmitys kestäisi vain < 15 min (maksimi satsia tehtäessä). jonka jälkeen mäskäys ajat on määrääviä, kunnes aletaan siivilöimään ja kiehuttamaan (esim. 20 + 60 min). Panimo osaa laskea koska lämmitys on hyvä aloittaa ja osaa pitää lämmön yllä pienemmällä teholla. Siivilöinti aika on vielä kysymysmerkki mutta teoriassa kai 2l / min olisi hyvä nopeus joten maksimi kiehutus koon (90litraa) siivilöiminen veisi 45 min. Kierrätyksen voisi aloittaa jo mäskäyksen loppuvaiheessa. Kiehumaan maksimi pitäisi lähteä n.20min ja kiehutusta siis esim. 60min (tämä lienee lyhimmän tavan kuvaus). Jäähdytys on myös kysymysmerkillä varustettu mutta jäähdyttimen valmistaja lupaa laitteen jäähdyttävän n.40 l kiehuvaa vierrettä 20C asteiseksi viidessä minuutissa jos jäähdytys vesi on 14.44 asteista ja virtaa n.20l min. Meillä on n. 5 asteinen vesi ja summittain laskemalla voisin kuvitella, että ei tuossa ainakaan 10 min kauemmin pitäisi mennä. Tämä jäähdytys vesi ajetaan suoraan lämmin vesi tankkiin. Esim. pesuja varten.
Aikaa siis voisi mennä jyvästä käymisastiaan n. 230 min? Eli vajaa neljä tuntia. 90 min keitoilla ja mäskäyksillä aikaa tulee luonnollisesti tunti lisää. Ei paha, mielestäni. Kun satsi koot pienenee aika ei välttämättä lyhene merkittävästi koska mm. kiehutuksessa ei ehkä voi käyttää koko tehoa hyväksi. No, käytäntö osoittaa sitten miten homma sujuu. Kun nyt vain saisi sen kasaan niin voisi aloittaa testailun ja logiikka ohjelman väännön tosissaan.

Hiivan kasvatukseen sain eilen hankkimani 3 litraisen erlemayerin (on muuten iso litraisen rinnalla), sekoitussauvat ja pullot hiivojen säilytystä varten.

Vaalean belgin kuvia (valmistus)

Tässä jokunen kuva tekemisestä. Pahoittelen kuvien huonoa laatua, ne on otettu kännykällä.


Whirpoolin vaikutus.
Pellettihumalan muhju on kasaantunut keskelle ja reunalla oleva rosteriverkkosuodatin ei mene niin helposti tukkoon.



























Aikas tarkkaan saa "mehut talteen"

















Viileä vierre hapettaa itsensä kivasti valuessaan käymisastiaan.

Joitain "tapahtumia"

IS alkaa olemaan siinä vaiheessa, että se on ehdottomasti siirrettävä kakkosastiaan. Brix mittari näyttää 11.2 ja 11 on odotettu. Nyt tuossa pehmeän lakritsisen kaakaomaisessa oluessa on n. 8,3% joka ei kylläkään siinä maistu.
Vaalea belgityylinenkin on lähtenyt mainioon käymiseen sen jälkeen kun muistin / tajusin hiivan tarvitsevan lämpöä.
Lager on arvoitus. Se on kypsymässä ja lageroitumassa.
Pale ale pitäisi vielä väsätä...

"Tripel" ehkä

Noniin. Seuraava on suunniteltu ja laitettu käymään. Eli Belgi tyylinen vaalea ale =)
Tuoksut ainakin oli tehdessä mahtavat. Tällä kertaa palattiin sitten yli 80% hyötysuhteeseen. Suunnittelin tekeväni 18 litraa ja 21 litraa tuli. Lähes kaikki tuntui menevän putkeen, hiiva vain ei ollut startannut oikein, joten sävellys ja sovitus puuhiin jouduin. Toivottavasti hiivaa on tarpeeksi. Ja vaimo ei oikein tykännyt kun olin siivoomisen sijaan tehnytkin oluen.

IS onkin jo pääkäymisen loppusuoralla. Äsken Brix mittari näytti 12 ja 11 odotan loppu lukemaksi. Kyllä se vielä pulputtelee ihan kivasti mutta ei enää vaahtoa yli ;) Tippa jonka käytin suussa, enteilee ihan kelpo tuotetta.

Saatan laittaa tämän päiväisiä kuvia huomenna jos a. muistan b. jaksan c. kerkiän ;)
Öitä.

Edit. 10.01.28 19:10
IS alkaa olla hauskalla mallilla SG ~1.024. Maku miellyttävä.
Vaalea ale koittaa käynistyillä. Unohdin hiivan tarvitsevan korkean käymislämpötilan :( No, ehkä se siitä.

IS 10.1

Eli Imperial Stout 2010 I

Toisin sanoen mahdollisesti kilpailuun osallistuva IS.
Tällä kertaa maltaita saattoi olla useampaa sorttia mutta humalointi yksinkertaisempaa.

Jouduin rakentelemaan tänäkin vuonna hätäpäissäni "väliaikaisen" laitteiston. No, ehkä tässä on tullut sen verran kokemusta, että välineistö toimii nyt sen kummemmitta ongelmitta.

Maltaita olueen tuli mm.
Pilsner, Dark ale ja vehnä. Myös Münich ja muutamaa kristalli mallasta.

Laskennallisin arvoin väri olisi sellaiset 81EBC ja katkeruutta vain 64 IBUa.
Prosentitkin pysyisi siinä vähän reilussa kahdeksassa. Siis kaikki tyylille ominaiset piirteet pitäisi täyttyä.

Saa nyt nähdä kypsyykö tuo riittävästi kilpailuun.

Lageri jonka tarkoitus olisi mennä myös kilpailuun, saattaa mennä piloille. On sattunut muutama ehkä kohtalokas kommellus. Saapi nähdä.

Samalla tein tämän ISn vierteestä startterin jolla olisi tarkoitus polkaista trippeli mahdollisimman pian käyntiin. Tummahan ja "maustettu" tuo startteri on mutta ei liene haittaa.

Hiivaa

Tilasin tuossa taannoin jokusen pussukan hiivaa. Nyt ne on kotona sopivasti, että saa tehtyä esim. kilpailuihin tuoreilla hiivoilla. US-05 10x, Nottingham 10x, Windsor 1x ja Münich 1x.

Käymisjääkääpin muutos

Koska edellinen säädin kaapissani ei mennyt 2 astetta kylmemmäksi ja se oli 12V laite, vaihdoin sen tilalle säätimen joka on suoraan 230V ja säätyy jopa -80C asteeseen =).
Nyt siis on ehkä mahdollista saada kaapiin -1C - -3C astetta lager oluita varten. Riippuu tietenkin jääkaapin eristyksestä ja muistakin ominaisuuksista. Virittelin myös ilmankierron takaisin toimintaan. Täytynee myös viritellä mittarin anturi nesteen sisään niin saa oikeamman tuloksen käymässä olevan tavaran lämmöstä. Samalla voisi ehkä laittaa muutaman anturin lisää. Jos kerkiää ja jaksaa.

Talous lager

Kävin tänään katsomassa käymisastian hyvinvointia. Kaikki näytti sinällään olevan ok. Vierteen pinnalla oli parin sentin vaahtokerros ja vesilukko pulpahteli iloisesti. Hiilidioksidi joka vesilukosta vapautui, ei tuoksunut vieläkään miltään. Eikä käymiskaappiakaan avatessa nenään tullut minkäänlaista hajua. Siksi tämä tuntuu oudolta kun aiemmin kuitenkin vastaan on tullut sellainen "sulfurin" haju. Mittasin ominaispainon ja oli se vähän laskenutkin, tosin olisin luullut sen enemmänkin jo laskeneen. Nyt mittari näytti 1.035. Lähtöhän oli 1.053, joten siihen nähden tiputus lienee ihan oolrait (18 yksikköä / 3-4pv tai miten sen laskee). Sameaahan tuo luonnollisesti oli ja makukin inhottavan makea. No, eihän tuota vielä voikaan maistella =/
Seuraavaksi, kun pääkäyminen (high krausen) on ohi siirrytään diasetyylitauon (jos on tarpeen) kautta astiaa vaihtamalla (hiiva pitää olla mukana kun diasetyyliä poistetaan) kypsytys vaiheeseen ja sitten lagerointiin. Nyt vain pitäisi miettiä alanko laskemaan lämpöä kohti 7C astetta. Jos diasetyylitaukoa ei tarvita olisi olut jo valmiina oikeassa lämmössä.

Talous lager

Käynnissä on. Eli kyllä tuo ainakin käyntiin lähti. Erilaista tämän oluen kanssa on se, että hiilidioksidi joka vesilukosta nousee, ei tällä kertaa tuoksu yhtään millekkään. Erilaista mitä valmistuksessa tapahtui oli oikeastaan se, että mäskäys ajat olivat pienemmät kuin suunittelin. Osittain siksi, että Brew like a Monk, kirjassa on mäskäys schedule (Orval muistaakseni tai sitten Ommegang) joka vastaa hiukan nyt toteutunutta. Tietenkin sähläys kattiloiden kanssa kiehutuksessa ja se, että jäähdytin vierteen 10 asteeseen 18 sijaan. Ilmeisesti 8 astetta olisi ollut vielä parempi. Ehkä ensi kerralla siten. Brew ferm lager kuivahiivan nesteytin normaalisti, ennen pitchausta. Pelättävänä on, että sähläykset kostautuvat ja että en saanut desinfioitua käymisastiaa kunnolla.

Yksi yritys

No niin. Nyt sitten on koettu ja rikottu lidlin jam maker. Ilmeisesti vastus kärähti kesken kiehutuksen. Ei siis muuta kuin vierre kattiloihin (ja jalalle. Ai että kun tekee kiehuva vierre höpöä reidellä). Tämä keitos on sellainen "jämä" keitos, eli siihen tuli laitettua jos jonninlaista raaka-ainetta sekä kokeeksi, että siksi että sitä tuotetta ei enempää ole.

Fermentables:
2.10 kg Pilsner mallas
1.00 kg Vehnämallas (viimeinen pussi ruotsista tilattua)
0.50 kg Dark Ale
0,29 kg Kaura hiutaleita (pussin loppu)
0,25 kg Ohra suurimoita
0,26 kg Vehnähiutaleita (Laatikon loppu)
0,06 kg Ohrahiutaleita (laatikon loppu)
0,03 kg Riisihiutaleita (eli tämä arvio siitä kuinka paljon lattikon lopusta oli riisihiutaleita. Kaura-Riisi laatikko)

Näitä Mäskäilin ensin parikymmentä minuuttia 45C asteessa. Sitten nostin lämmön 62C asteeseen ja pidin siinä 40 min. Sitten vielä 70 asteeseen ja sinä oltiin viitisenkymmentä minuuttia kunnes sitten ulos mäskäys meni 78C asteessa.
Kiehutukseen tuli yli 25 litraa kun piti tulla 24. Kiehutuksen alussa laitoin hetken mielijohteesta vielä 50g kandisokeria joukkoon. Kaikkiaan kiehutus kesti pari tuntia mutta kiehuminen ilman astian vaihtoja kesti ajatellun 90 min. 45 min kohdalla laitoin 60g Saazia joukkoon ja kun 25 min jäljellä meni 38g Hersbruckeria joukkoon.

Nyt ollaan tässä vaiheessa. Huomenissa ehkä lisää.

Juuri nyt tuntuu siltä, että ainoa suuri järkytys on se jos tästä vielä juotavaa tulee. Jollei hajut yms. muuta kerro, jatkan suunnitelman mukaan ja kuivahumaloin lagerin 30g saazilla

Saaz nähdä mitä tästäkin tulee (lainatakseni erästä foorumilasta =)

Uudenvuoden olutpruuvi

Maistelussa oli monta mukavaa olutta. Mukana oli myös lapinkullan kolmonen joka pärjäsi yllättävänkin hyvin, osittain kovassakin seurassa. Arvostelijat eivät ole varsinaisia olutharrastajia eikä muutenkaan juuri oluita kuluta. Mies vieras on pari vuotta koittanut totutella oluen makuun.

Testistä.
Hanaolut otettiin ensin tuoppiin josta se kaadettiin näytelaseihin. Arvostelijoilla oli järjestäjän puolesta kynät ja valmis arvostelu kaavake. Kaikki arviot tehtiin pelkästään aistinvaraisesti. Arvostelijat eivät tienneet mikä olut oli kulloinkin kyseessä (perinteinen sokkotesti) ja saivat, niin halutessaan palata jo maisteltuihin oluisiin. Suun sai huuhtoa välillä niin halutessaan. Testilasina toimi n. 1dl kertakäyttöastia, joka täytettiin n. puolilleen. Huonona puolena lasista mainittakoon, että tuoksut eivät päässeet oikeuksiinsa.

Arvostelussa olleet. Järjestys on maistelu järjestys.
1. Leffe Blond
2. Amber (hanassa)
3. Fullers ESB
4. Lapinkulta III
5. Krombacher Dark
6. Ettaler Kloster Edel-Hell
7. Jacobsen Bramley Wit
8. Sierra Nevada Pale Ale
9. Jacobite ale
10. Rochefort 10
11. Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen
12. IS 08
13. Savu oma
14. Schmucker Bio-Pils

Edit 6.1.10
Edit 12.1.10
Noniin. Testi siis tehtiin perinteisenä sokkotestinä.
Arviot. Naiset ensin:
Kolme parasta
Schmucker Bio-Pils 32
Krombacher Dark 30 ja
Leffe Blond 28
Seuraavat:
Lapinkulta III ja SNPA (24)
Fullers ESB (20)
Savu oma (19)
Ettaler Kloster Edel-Hell (17)
Amber ja Jacobite ale (16)
IS 08 (14)
Bramley Wit ja Schlenkerla Rauchbier (13)
Rochefort 10 (10)

Sitten mies vieraan pisteytys.
Schlenkerla Rauchbier ja IS 08 (39)
SNPA ja Rochefort 10 (37)
Fullers ESB ja Jacobite ale (36)
Krombacher Dark (34)
Amber, Bramley Wit ja Savu oma (33)
Lapinkulta III (32)
Leffe Blond (31) ja
Ettaler Kloster Edel-Hell ja Bio-Pils (29)

Sekä lopuksi vaimoni =)
Amber (42)
SNPA ja ASRM (37)
Leffe Blond ja Fullers ESB (33)
Schmucker Bio-Pils (32)
Rochefort 10 (28)
Krombacher Dark ja Savu oma (25)
IS 08 (23)
Jacobite ale (18)
Ettaler Kloster Edel-Hell (17)
Lapinkulta III (16)
Jacobsen Bramley Wit (15)

Keskiarvoilla järjestys menee seuraavasti:
Sierra Nevada Pale Ale (32,67)
Schmucker Bio-Pils (31)
Leffe Blond (30,67)
Amber (30,33)
ESB, Krom. D ja ASRM (29,67)
Savu oma (25,67)
IS 08 (25,33)
Rochefort 10 (25)
Lapinkulta III (24)
Jacobite ale (23,33)
Ettaler Kloster Edel-Hell (21)
Jacobsen Bramley Wit (20,33)

Uusi vuosi

Mitähän tämä vuosi tuo tullessaan. Saapa nähdä saako Rönnvikin viinitilalle perustettu panimo millaisia keitoksia aikaan. Entä millä lailla valtiovalta rökittää myyntioikeuksia ja tuotteiden levittämistä. Satsi kokokin vaikuttaa kohtuulliselta ja järkevältäkin. Pystyisköhän oluita myymään likööreinä tai viineinä... No, kunhan joskus pääsisi vaikka käymään siellä.

Oma pico-panimoni on ollut vaiheessa jo useamman hetken. Saamattomuutta ja välineiden puutetta. Pitäisi mennä hitsaajan luo katsomaan mihin mikäkin putkimuhvi laitetaan jne. Kun ei oikein itsekkään tiedä. No, kunhan hitsaukset saadaan valmiiksi ja jonkinmoinen kehikko / peti rakennettua järjestelmälle, olisikin sitten erilaisten testausten ja ohjelmoinnin vuoro.

Toivottavasti ainakin kotiolutkilpailut järjestetään tänä vuonna...

Millä tavoin Sinä muuten ajattelisit asioiden muuttuvan jos oluttakin saisi valmistaa myyntiin "helpommin". Eli tarkoitan sitä, että jos kerran pystyt perustamaan panimon, saisit myydä tuotteitasi kuluttajille sellaisenaan ilman, että perustat myös ravintolan. Tai saahan panimosta myydä <4,7% tuotteita ulos jos perustat myös kioskin panimon yhteyteen... Omassa haavemaailmassani pienen panimon perustaminen olisi myös helppoa. Valvova viranomainen kävisi tarkastamassa paikan ja vehkeet ja jos ne olisivat tarkoituksenmukaiset, saisi aloittaa toiminnan. Pienimuotoisen toiminnan rajan voisi määrittää vaikka keitto koolla (esim. alle 100 litraa tai alle 500 litraa olisi pienimuotoista tjms). Tämä toimija saisi myydä tuotteitaan esim. lähikaupoille ja ravintoloille. Ehkä myös suoramyynti voisi olla mahdollinen, ainakin luvan kanssa. Välillä tulee hymyiltyä itsekseen kun miettii millaista tuollaisessa haavamaailmassa voisi olla. Esim. joku naapuri olisi käynyt ulkomailla. Naapuri luonnollisesti tietää, että vieressä on pienpanimo. No, kotiin palattuaan hän talsii hiljalleen panimolle ja aloittaa keskustelun.

- Moro! - Moro, mitäs naapuri?
- Käytiin tossa vaimon kanssa vähän matkoilla.
- Jaa, missäs kävitte?
- No, Pelkiassa pyörährettiin. Asuntoautolla.
- No niin. Tuli varmaaan oluita maisteltua, vai kerkeskö?
- Heh, ainahan sitä ny sevverran ehtii. Ei vaan, satukko muuten tiätään sellasen oluen ku Leffe Blond?
- Joo-o, totta kai. Miten ni?
- Ei ku, emännän kanssa tykättiin siitä tosi paljon mutta ei älytty ostaa sitä mukaan ku laatikollinen.
- Onnekshan sitä saa Alkosta.
- Ei ku me tossa Kertun kanssa vaan ajateltiin josko osaisit tehdä jotain saman tyylistä. Voitas sitten vieraille mainostaa, että tää tulee tosta meidän naapurista. Ja silleen.
- No, ainahan sitä koittaa voi, mutta saattaa olla, että kehityksessä menee muutama satsi. Ja pitäis tietää, että kaikki menee kaupaks. Toisaalta tehdään kehytyssatseista pienempiä.
- Kyllä me sulle maksetaan, jos vaan kaikki juotavaa on.

Sitten alkais tuotekehittely ja naapuri ilman muuta, olis koemaistaja =)

Tuli muuten tuossa vuodenvaihteessa pidettyä 14 oluen maistajaiset pienellä porukalla. Tulokset on paperilla valmiina muttei vielä tarkastetut. Näin ennakko tietona näyttäisi, että oma amberini sai parhaat pisteet (vaimolta =) ja Jacobsenin Bramley Wit sai pienimmän pistemäärän. Keskiarvoilla Sierra Nevadan Pale Ale näyttäisi veineen voiton. Tulokset ja oluet lähemmin myöhemmin.